ilitsersuutit

​​Piviusoq (Fakta) Anafylaktisk shock tassaavoq nillinarneq sakkortunerpaaq inuunermik ulorianartorsiortitsisinnaasoq sapikkaminik pisimatilluni, iisartakkaninngaanneersinnaavoq, nerisassaniik, uumasuniik/sullinerminngaanniik toqunartumik kapitinnermiilluunniit aallartissinnaasarpoq. Anafylaktisk shock-imik pilersitsineq ulorianarluinnartuuvoq, taamaattumillu pingaaruteqarluinnartuuvoq erngerluni kattorsartinnissaa. Danmark-imi inuit ca. 150 ukiut tamaasa anafylaksi-qartarput. Allergisk shock-ernermi napparsimaviup avataani iisinermik penicillin-imik imaluunniit sullerngip kiggianik peqqutaaqataakajunnerusarpoq. Takussutissaakajunnerusarlunilu ungillerineq, isit kuuinnavilerneri, anerninginngujoorneq, nukillaangarujussuarneq/silap aalarujussuarnera, uummammik tillertoorujussuarneq aammalu eqqissiveerunneq/angst-ernerlu. Imannak iliussuutit illit allaluunniit anafylaktisk shock-eraluarpat: Napparsimavimmut imalt. 112 sianerit Erngerlutit! Anersaartortarfia asseqqanngilluinnassaaq. Inuk nalunnginneqarpat anafyksi-tartoq, adrenalin-imik (epipen) kapuuteqarnersoq misissoruk, quttoraatigut/uppataatigut (lår) kapiuk.

Anafylaksi shock nassuiarluarlugu tassaavoq sapingaqarluni ajornarnerpaamik nillinarneq.

Sapingaqarluni shock, sukkasoorujuuvoq inuunermillu ulorianartorsiortitsisinnaalluni, ataatsimut oqaatigalugu timeq sapikkaminngaanniik pisimalluni qisuariaateqartoq.

​Anafylaktisk shock pilertarpoq inuup sapikkaminik pisimangaangami.​

Ikannertigut inuup nammineq naluneq ajorpaa suna peqqutaanersoq, soorlu nakorsaataasinnaapput, nerisaqarnikkut, ippernamik kapitinneq imaluunniit assigusut allat anafylaksi-titsisinnaasut.

​S​iullerpaamillu nillinarneq aallartikkajuttarpoq sapingaqarluni nalullugu, suna sapernerlugulu nalullugu.​Nillinarneq siulleq annertoorujussuaq pisarpoq, uumassusillit sananeqaataasa minnersaat (Celle) timimiittut aaliangersimasut, imminnut nippussuutileraangamik imminnullu aserortileraangamik. Tamannalu Mastcelle-mik taasarpaat.

Mastcelle aserornikut sananeqaatinik assigiinngittunik aniasitsisarpoq, anersaartorniarnermut ajoqutaasinnaasut imaluunniit aak ingerlanerlutsilersinnaallugu taamaalilluni aak naqitsinera sakkortuumik appartissinnaallugu.

Taamaattumik ateqartinneqarpoq shock.

Allergisk Shock-erluni suut ersiutaappat?

Allergisk shock-erluni ersiutit tassaapput:

– Timikkut ungillerineq

– Qulliit kuuinnavilerneri

– Qanip iluani nualiorfiit pullakkaangata

– Timikkut imerpalasumik imaqarpasittumik aappaluttunik pullattoornerit, isit pullallutik allatigulluunniit.

– Taqqat eqqissisimaartikkaanni timikkut aappillernersaqarneq 

– Iggiakkut pullarujussuarneq anersaartorniarneq ajornarsilluni, qiminneqartuusilluni misiginarsisinnaangami.

Qanutut nillinarneq tassanngaannaq pinngoriartorsinnaava?

Nillinarneq tassanngaannaq sukkasoorujussuarmik pilersinnaasarpoq. Oqaannaraanni minutsiusinnaavoq nillinassutigineqarsinnaasup attorneraniik ingerlaannartumik qisuariaatigineqarsinnaavoq. Kisianni sekund-imiik tiimerpassuaarni atasinnaasarluni.

Taamaattumik pingaaruteqarluinnarpoq ilisimaneqarlutariaqarlunilu suut aallarniutitut ersiutaasarnersut:

• Timeq tamakkiivillugu ungillerilluni, soorlu: niaqqup naqqa, siutit sullui, itummat taavalu alukkut.
• Timeq oqimaalilluni nukillaartutut misigineq imalt. uissanngulerneq
• Eqqissiviilliorneq imalt. annilaangaarujussuarneq (angst)
• Anersaartorniarnermik ajornartorsiorneq
• Anersaartortarfikkut nillinarnialernermi ersiutigisinnaasarpaat qungatsikkut aamma sakissakkut sakkortuumik nanerneqartutut misigineq. Taava anersaartorniarsarisorujussuartut iggiarluttutullu nipeqarsinnaasarlutik, anersaartorniarsarinerali silaannap aniniarnera ajornarsinnaalluni.
• Kingusinnerusukkut kissarullertutut misigilersinnaavoq, uummatikkullu tilleruluttoorluni, kisianni qarsorluni taavalu nillertumik kiagulluni. Taava aamma misigisinnaavaai ungilleraluni, timikkut nillinarluni aamma naamigut iluaalliorluni soorlu merianngulluni, meriarluni imalt. timmilluni.
• Tarnikkut ersiutaasinnaasut eqqissiviilliorluni aamma annilaanganerarluni (angst) paasititsisinnaavoq.
• Tamakku tamaasa qisuariaatigereerlugit ilisimajunnaarsinnaavoq noqarlunilu.
  

Qanutut pigilerneqarsinnaava allergisk shock?

Naliginnaasumik nalunnginneqarnerpaaq inuk allergisk shock pigilersinnaasarpaa napparsimaviup avataani kisianni soorlu napparsimaviup tunniussimasaanik penicillin-atortilluni imaluunniit sullerngup kiggianik.

Kapitinnikkut (Vaggination) aamma qisuariartoqarsinnaasarpoq, kisianni tamanna akuttuvoq. Taamaattuminguna 15 min missaa kapitittoq uninngateqqaarneqartartoq. Ajortoqannginnissaa pinerullugu qimalinnginnerani qisuariartoqannginniassammat.

Suut qisuariartitsilersinnaappat?

Kapitinnermi, iisartakkaniik imalt. tarrarsortilernermi iisartakkat:
(Injektioner med vacciner, medicin eller røntgenkontrastmidler):

• Penicilliner og lignende antibiotika (cefalosporiner)
• Acetylsalicylsyre (kodimagnyl, hjertemagnyl m.fl
• Betændelsesdæmpende medicin (diclofenac, ibuprofen m.fl.)
  

Nerisassat aamma akuutissaniik:

• Immap uumasui aamma aalisakkat.
• Soya-talinnik sanaat, qaqqortarissat, pannakaassiaq/qajuusaq, immuk, manniit assigiinngittorpassuillu.
• Kisianni aamma qaqutiguungaluamik Natriumglutamat, Nitrat aamma Nitritter, qalipaatissallu.
• Sullerngup kiggianik. Inguttaat, inguttaallu.
  (Skaldyr og fisk. Soya-produkter, nødder, hvede, mælk, æg og mange flere, men sjældne
  Natriumglutamat, nitrater og nitritter, farvestoffer. Insektstik. Hvepse, bier)
• Najuussuivallaarneq annertuumik ulorianartumik aamma pinngortitsisinnaavoq, soorlu oquk.
  

Kina allergisk shock-ernissaminut navianartorsiorpa?

Inuk kinaluunniit sapingalik nillinarluni allergisk shock-ilersinnaavoq misiginikuunngikkaluaruniulluunniit. Inunngortoqarneq ajorpoq sapingaqarluni, kisianni timip pilersissinnaavaa sapikkaminik qisuariassalluni sakkortuumik.

Inuk uummmatinut iisartakkanik assigiinngittunik atuisoq annertuumik ulorianartumillu tassanngaannaq allergi shock-ilersinnaavoq, nakorsartikkaluarneq naliginnaajunnaarsinnaangami.
Taamaattorli inuk pinngitsoortittariaqanngilaa kapitinnissani soorlu vaccine-rtinnissaminut, suli annikinnerummat sapingaqalernissamut.

Qanoq kattorsarneqarsinnaava allergisk shock?

Anafylaktisk shock inuunermik ulorianartuuvoq, erngertumillu kattorsarneqartariaqarluni.
Ikannerit ajunngittumik qaangertarpaat, piffissaq eqqorlugu kattorsarneqaraangamik.
Qujanartumik qaqutingoorpoq napparsimaviup avataani pisarpoq.

Qanoq iliorsinnaavunga allergisk shock-ertoqarpat?

Erngerlutit napparsimavik saaffigiuk (imlt. 112)
Anersaartorfilerluarit/anersaartorfilerluaruk.
Andrenalin kapuut atorlugu kapiit/kapiuk, soorlu epipen atorlugu.
Anafylaktisk shock kiitinnikkut imlt Kapitinnikkut aallartissimappat allunaasannguamik qilerneqarsinnaavoq atisakoq, qiterut assigusumilluunniit atorluni kapitiffiata tungaatigut qilerneqassaaq, talikkuusimappat talikkut niukkuusimappat niukkut. Timaanut akuliunnissaanut annikillisaataasinnaammat.

Qanoq pinaveersaartissinnaavara ajornerulersinnaveersaalluguluunniit allergisk shock?
Allergisk shock-eqaruit imannak pisinnaavutit:

– Sapigalinnut specialist-imut saaffiginnissuutit.
– Tamatigorpiaq andrenalin (epipen) kaasarfimmioriuaannaruk.
– Ullua misissoqqissaartuaannaruk qaangiussimanersoq. Ulluata qaangiuffissaata qaanginnginnerani nutaamik taarsertittuaannaruk.
– Qanigisatit kammalaatitsit ilaquttatsit paasitikkit ersiutaasinnaasut/qanutut aallartittarnera pillugit. Ikiorluarneqarsinnaanerussagavit anafylaksi-leqqissangaluaruit.

Allergisk shock-erluni susoqarsinnaava?

Allergisk shock-erluni sukkasoorujussuarmik ineriartupallassinnaavoq, ersiutaasartup aallartinneraniik toquararnermik kinguneqarsinnaangami, aamma uummatikkut unittoortoqarsinnaavoq. Sapingaqalersimaguit nillinartaruillu misiginerulersinnaavat.
Nutaarsiassaq akiuussutissalersortinnerup (immuneseringsbehandlinger) annikillitissinnaavaa imaluunniit qanorittumilluunniit sapingaqarneq peertissinnaavaa.

Anafylaktisk shock qanoq takkutilava?

Qallunaat allattorsimaffiat malillugu inuttaasut 100.000-ungaangata inuit pingasuinnaat taamaallaat naattorsorneqartarput. Oqartoqarsinnaavoq nuna tamakkerlugu inuit ca.150-it ukiumut taamaallaat misigisarmassuk.

Allergisk shock-ersinnaavunga ikattoriarlunga?

Anafylaktisk shock-ernissaq annertunertunerusarpoq siornatigut misigisimangaanni.